Hausjärvi / Ryttylä
Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnan rajanaapureita ovat etelässä Hyvinkään ja lännessä Riihimäen kaupungit, luoteessa Janakkalan, pohjoisessa Lammin, koillisessa Kärkölän ja idässä Mäntsälän kunnat. Hausjärvellä on neljä taajamaa.
  • Oitti, jossa on noin 2400 asukasta
  • Ryttylä, jossa on noin 1900 asukasta
  • Hikiä, jossa on noin 1200 asukasta.
  • Monni, jossa on noin 900 asukasta.

Kunnan hallinnollinen keskus on Oitti, jossa myös kunnanvirasto sijaitsee.

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki-Hämeenlinna ja Riihimäki-Lahti rautatiet, Kantatie 54 Riihimäki-Lahti sekä Hämeenlinna-Helsinki ja Hämeenlinna-Porvoo, Tervakoski-Turkhauta ja Oitti-Lammi maantiet. Kunnan alueella on neljä juna-asemaa, Hikiä, Mommila, Oitti ja Ryttylä. Näistä Ryttylä on pääradan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella.


Sijaintimme kartalla ~ Our location at the map ( 60.816297N 24.752026 E )


Näytä suurempi kartta

Historia
Varhaiskeskiajalla koko Etelä-Häme kuului vanhojen pirkkalaisten metsästysalueeseen. Hausjärven pitäjä erotettiin itsenäiseksi kappeliksi Janakkalan emäseurakunnasta vuonna 1611.

Historiallinen Hausjärvi on pinta-alaltaan nykyistä huomattavasti laajempi. Siihen kuuluivat aina vuoteen 1918 saakka osa nykyistä Hyvinkään kaupunkia ja vuoteen 1922 saakka nykyinen Riihimäen kaupunki.

Hausjärven kunta on perustettu vuonna 1868. Asutus Hausjärvellä on tosin huomattavasti vanhempaa. Salpausselän alueella, johon myös Hausjärvi kuuluu, on todistettavasti ollut asutusta jo ns. kampakeraamisella kaudella.

Majava antoi nimen pitäjälle.
Haus -alkuiset paikannimet ovat peräisin majavasta aikoinaan saadusta Hausta - lääkeaineesta. Siitä ovat saaneet nimensä Hausjärvi, Hausjoki ja Majolampi (vanhoissa kartoissa Majalampi).

Majavaa pyydettiin lihan ja arvokkaan nahan lisäksi myös siitä saatavan väkevänhajuisen eritteen, haustan takia. Haustalla uskottiin olevan maagisia parantavia voimia ja sitä käytettiin lääkeaineena mm. kihtiin, riisitautiin, hammassärkyyn,verisuonitauteihin ja erilaisiin myrkytystiloihin. Savussa kuivatettu majavanhausta oli aikoinaan haluttu rohto. Sitä myytiin myös apteekeissa mm. hermostuneisuuteen. Aine mainitaan jo noin 1440 kirjoitetussa Naantalin luostarin lääkekirjassa ja se tunnettiin kauppatavarana aina Välimerellä asti. Majavanhammas kuului niitynraivaajan taikakaluihin.

Kivikautisilta nuotiopaikoilta löydetyt majavanluut osoittavat sen kuuluneen jo kivikauden suomalaisen ruokavalioon.

Suomen alkuperäinen majavakanta metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvun puolenvälin paikkeilla ja nykyinen majavakanta on Kanadasta vuonna 1933 Suomeen tuotuja kanadanmajavia ja Norjasta vuonna 1935 tuotuja euroopanmajavia. Lajeja on vaikea erottaa ulkonäöstä.

Riihimäen Sanomissa 11.7.1987 olleen jutun mukaan majavanjälkiä oli tavattu Hausjärven Selänojalla. Silloin majava oli ilmeisesti ollut vain ohikulkumatkalla, eikä se jäänyt pesimään paikkakunnalle. Majavat saattavat tehdä jopa 100 kilometrin etsintäretkiä uusia asuinalueita hakiessaan. Tällä hetkellä lähin Hausjärveä oleva majavayhdyskunta pesii Lammin Evolla.

[ Lue tarkemmin ]

Vaakuna
Hausjärven kunnan vaakunan on suunnitellut vuonna 1953 heraldikko, graafikko Olof Eriksson. Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa. Aihe kuvaa pitäjän hyviä liikenneyhteyksiä ja tähti on Munck-suvun vaakunasta. Kenraaliluutnantti Johan Reinhold Munck perusti v. 1857 Eskon koulun, joka oli Suomen ensimmäinen yleinen kansakoulu.